tiistai 9. kesäkuuta 2015

sydämen tykytyksiä

Eilen oli oikein mukava päivä, oltiin pennun kanssa pihalla tosi paljon ja käytiin kuvaamassa Kisbeä ulkona. 
Kaikilla oli oikein hauskaa, pentu juoksi välillä yksin hyppien heinikossa, tai sitten yritti saada kiinni siskon Holsku poikaa, joka on ehkä sitten vanhempana paljon helpompaa. 

Käytin myös rannassa, ei tuo oikein vedestä välitä, mielummin katselee kauempaa kuin kastelee tassunsa, ekana päivänäkin sai kauhean raivarin kun vesi oli märkää ja raukka kompastu sinne järveen. 


//Pieni ketunpoikanen <3

Nää viisipäivää on menny yllättävän nopeasti, oon ihan yllättynyt siitä kuinka pirteenä herään aamulla 6.00 yleensä viemään pennun pissalle, mutta on jo pari kertaa antanut mun nukkua kahdeksaan, jei hyvä pentu! 

Myös odottaminen ja istuminen luonnistuu kupilla oikein mallikkaasti tuon ikäiseltä, eikä ole vielä kertaakaan kakkinut sisälle. *Koputtaa puuta.* 
Tosin pissavahinkoja on tullut senkin edestä, pitää vaa ahkerasti ulkoiluttaa tuota.

Hihnassa kävely on ollu vähän ongelmallista, kun välillä vetää niin kovan pakin päälle... 
Tosin pikkuhiljaa päästään varmasti tuostakin tavasta eroon, ainakin toivottavasti. 
Vapaana ulkoilu on sujunut loistavasti, ilman sen kummempia ongelmia. 

Nimensä o oppinut tosi hyvin ja tuleekin, jo melkein joka kerralla ensimäisestä takaisin. 

Isoin ongelmahan meillä tällä hetkellä eroahdistus kun lähden jonnekkin. Kauhea haukkuminen/ulvominen/kiljuminen jos laittaa häkkiin, taikka oven taakse siksi aikaa kun käy
vaikka kaupassa. 

Oon yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa, että tuo nukkuu häkissä joka yö. Viime yönä ei enää päästänyt ääntäkään vaan käpertyi saman tien sinne nukkumaan. 

Eilen myös yllätyin positiivisesti kun tulin kaupungilta, niin siellä se pentu aivan hiljaa tapitti häkissään. Et kyllä uskon et tääkin ongelma saadaan aika hyvin ajan kanssa ratkottua.

Kisbe on luonteeltaan hyvinkin rauhallinen pienipentu. Tosin oon laittanut sen vielä vieraskoreuden piikkiin, varmasti on parinviikon päästä eri ääni kellossa. 

Koirista se tykkää, haluaisi heti mennä leikkimään kaikkien kanssa, ihmisten kanssa on epäileväinen. ei mene heti suoraa päätä syliin vaan tapittaa hieman kauempaa ja saattaa tulla haistelemaan viereen, muttei mitään pentumaisia riehumisia tee.

Nyt se on mun kanssa ruvennut näykkimään lahkeita ja yrittänyt myös komentaa takaisin, et luonnetta sieltä tulee pikkuhiljaa. 

On se kyllä söpöä kun se tulee aina häntä vähän väpättäen paikalle ja tulee antamaan tosi varovasti pusuja mulle. Siin vaihees on vaan pakkotodeta tolle ketunpoikaselle, et kyllä mäkin sitä rakastan. 


Se on vaan niin herttanen, silti tuttuni tuli vähän aukomaan päätä tuosta että tuosta tulee täysi hullu ja todennäkösesti vielä tappaa jonkun joku päivä.

Syy on se että tuo on sekarotuinen...

Oli pakko todeta takaisin että jos joku on tehnyt jotain pahaa, niin tarkoittaako se automaattisesti sitä että kaikki on pahoja? 

Mentiin siinä hetkeksi hiljaiseksi, mutta sit todettiin et mä jaksan tota kuulemma korkeintaan pentuiän. 

Tietääkseni just odotan sitä et tuo on aikuinen, et voi touhuta enemmän ja näkee minkälainen herra tuosta kasvaa! 

 Ei kaikki sentään oo ollut ruusuilla tanssimista, meinaan tänään laitoin tuon tarhaan, lehmien ajon ajaksi. 



No en kyllä ees päässyt lehmien ajoon asti kun kuulin paniikkivinkunaa tarhasta, no tottakai luulin että tuo pälli oli taas tunkenut päänsä aidan rakoon, joten menin katsomaan. 

Siellä se roikkui lonkkansa/takajalkojensa varassa melkein puolessa välissä aitaa, pää alaspäin. Pienihän paniikki siinä itselleen tuli, mutta onneksi me molemmat selvittiin pelkällä säikähdyksellä! Tästälähin tuo saa mennä häkkiin potemaan eroahdistustaan, ainakin niin kauaksi aikaa että on niin iso ettei noihin väleihin mahdu. 

                                 
Mennään Torstai illalla Someron keskustan akustinpuitoon, saa nähdä sitten miten poju käyttäytyy! Ollaan myös mietitty jos mentäisiin ensiviikolla Helsinkiin takaisin, se sitten ratkeaa sillä et millä mielellä silloin olen. 

Kun maalla vaan on niin mukavaa... <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti