Kyllä, tuolla karvapallolla on nyt nimikin! Kisbe, isäkin kysy jo minkälainen nimi tuonmoinen on, niin ei siihen voinut muuta sanoa, kuin et toi näyttää ihan Kisbeltä. Mitä sille voi jos haluu vähän värikkäämmän nimen, arkisten tilalle.
Nyt on pentu ollu täällä pari päivää, meil on mennyt itseasiassa tosi hyvin, paremmin kuin odotin. Olin meinaa monta viikkoa stressannut sitä, jos tuo pentu ei olekkaan mun juttu, entäs jos teen virheen. Hetken olin jo miettinyt pennun perumista, mutta oon tyytyväinen etten sitä tehnyt.
Koska nyt vaa tuntuu et toi olis ollu täällä aina, Kisbe oli vaa se juttu mikä mun elämästä on nyt puuttunut, omalla ärsyttävällä tavallaan.
Onhan toi tottakai vielä vauva ja sillä on pennun elkeet, mut ainakin vielä oon osannut nauttia niin hyvästä, kuin pahastakin.
Matkattiin perjantaina maalle vanhempien luokse kesäloman viettoon, auto matka meni hyvin, hetken saattaa piippailla, kunnes käpertyy kerälle jalkatilaan nukkumaan. Kissat otti tosi hyvin vastaan, kävi haistelemassa ja yritti jopa leikkiäkkin. Lehmät oli vähän jännempi asia, muttei yrittänyt siltikään pakoon vaan istui kiltisti siinä, oon vitsaillut et tuo tekee kun mamma tahtoo. Mut sen oon saanu huomata ettei tuol oikein semmost itsesuojelu vaistoa ole, tai ainakin oon naureskellut ettei ole. Meinaan naapurin lapsi keinu keinussa, nii mitä tekee tuo? Kävelee tyynen rauhallisesti sinne keinun alle, makaamaan! eikä välitä vaikka se keinu menee edestakaisin siinä sen yläpuolella. Ekana päivänä en oikein uskaltanut pitää vapaana, kun ei toi tottakai nimeään vielä osannut, mutta illalla rohkaistuin lähtemään läheisrantaan ton pennelin kanssa. Hyvin se tulee jalkojen juuressa kävellen, välillä saattaa mennä vähän kauemmas haistelemaan, muttei ole karkaamassa mihinkään. 
Rannassa ollessa, Kisbe sai raivarin vedelle, koska kompastu ja sen seurauksena tassu kastui. Saattoi hieman yllättyä, mutta hetken näytti siltä et olis raivonnu sitä että vesi oli märkää. Sitten mentiinkin pentu putkuilla pitkin rantaa, välillä napsien ruohon korsia matkaan. Monet on veikannut pojassa olevan norjan harmaata, pakko on myöntää että kyllä tuo hirvikoiralta hieman näyttää niin rakenteeltaan ja hieman värityksensäkkin puoleasta. Sit kun joskus on tarpeeksi rahaa niin aijon teettää tolle DNA testin, ihan vaan omistajan iloks. Olis niin hienoo tietää mitä kaikkea Kisbessä on. On tuo hieno pentu ollut, en sitä voi kieltää. Ei ole ainakaan vielä kertaakaan kakannut sisälle, pissoja on tottakai tullut mut ei mitään mahdottomia määriä. Eikä sietäis olla yksin, ei sitten ollenkaan. Alkaa kauheua ulvonta ja räksytys jos laittaa tarhaan lehmien ajon ajaksi. Onneksi tonkin saa varmasti pois kunhan sitkeästi vaa jatkaa yksin jättämmistä aina hetkeks ja menee hakemaan kun pentu hiljentyy.
Ekanahan yönä vinkui aamu neljään, toinen yö oli ihan kauhea koska joutui nukkumaan häkkiin,
siellä sitten vinkui, mutta lopulta sitten rauhottui. Herättihän se mut silloin kahden aikaa, luulin et sil on hätä. Niin veinpäs pojun pihalle. Kun päästiin sinne asti, niin se vaa katsoi muo hetken ja meni nukkumaan raappusten viereen, eiku pentu takasin häkkiin ja nukkumaan.
Mut nyt kolmantena yönä. Kisbe rauhottui melkeinpä heti kun häkkiiin pistin, ei turhia huutoja jos kävin vessassa tai hakemassa jotain, niin et menin pois sen näkyvyydeltä ja nyt ekan kerran herätti sitten kuudelta.
Sit viel oon semmonen ihminen joka ei osaa mennä nukkumaan kerran herättyään. nyt pentu vetää sikeita jaloissa ja mä surfaan netissä.
Naureskelin Helsingissä kun tuo on oikea mummo/pappa mangeetti, koska ihan sama minne siel mentiin käymään, sitten eläinkaupassa, taikka nopealla pissalla pihalla, niin aina jostain pelmahti joku vanhempi henkilö moikkaamaan ja kysymään mitä rotua pennussa on. Toihan se hymy huulille, kiitän onneani että olen ylisosiaalinen ihminen, ettei nuokaan tilanteet olleet mitenkään ahdistavia taikka jäädyttänyt muo siihen paikkaan.
Saatiin sitten myös yheltä tuttavalta "ennustuskin" tuon tulevaisuudesta! Kauhee saarna tuli siitä kuinka tosta tulee täys hullu ja vielä joku päivä tappaa jonkus, koska on sekarotuinen...
Meinas pokka pettää pahemman kerran ja oli pakko pistää takaisin: " Jos mennään tälle linjalle niin sä sanot et jos joku on paha/hullu, niin sitten kaikkien pitää olla?"
Kuulemma nään sit kun tuo kasvaa, kuinka kaheli siit voi tulla ja mä kun luulin et saan odottaa vaa sitä miltä tuo näyttää aikuisena. no ainakin on tommonen pieni lisämauste siihenkin odotukseen. En todellakaan naura itteeni kuoliaaksi, täällä ruudun takana.
Pitäis keksiä tänään jotain tekemistä, kun suunnitellut menot peruuntuis. Varmaan jos tulee tarpeeksi lämmin niin voitais mennä kokeilee uimista, jos tuo uskaltaa. Harmittaa hieman, kun ei täälläpäin oikein noita koirakavereita ole mitä voitaisiin mennä katsomaan, tosin tonhan rokotuksekin on kunnossa vasta parin viikon päästä. niin ehkeis siitä tarvitse vielä stressata.
Onhan täällä vanhempien ja siskojen koiria, ettei ihan täysin koirakontaktilta vältytä ja hyvä niin! Olis aivan kamalaa palata Helsinkiin, ilman yhtäkään koira tapaamista.
Vielä on pakko mainita, et tuo on alkunut oppimaan hyvin omaa nimeään ja istu käsky jo luonnistuu tosi hyvin! sit ku noi kaks on hallussa, niin ruvetaan enemmän aikaa uhraamaan hihna käytökselle ja harjoittelemaan toisten ihmisten ja toivottavasti koirienkin ohitusta.
Niin kuin oon aikaisemmin sanonut, tästä kesästä tulee paras kaikista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti