No pentu on ruvennut tajuamaan tosi hyvin pidättämisen taitoa, olin niin ylpee ku tulee pitkä pissa, jolloin tietää ton odottaneen ulkoilu aikaa. Kyllä koiranomistaja voi olla kummista asioista ylpeä koirastaan!
Me ollaan myös opittu istumaan, antamaan tassua ja menemään maate, mulle on suotu se fiksu karvapallo, mutta aika-ajoin se saatanankätyri. Meinaan tänäkin aamuna, se testas kaikki mahdolliset kielletyt asiat. Mattojen jyrsiminen on semmonen jota se koettaa aina, vaikka tietää ettei niin saisi tehdä.
Sattuhan meille semmonen ikävempikin sattuma, ku tutun koira puri tota, osittain ihmisten syystä, ku ruokaa oli lattialla. Ite tottokai menin aika shokkiin, ku pentu huus ku syötävä ja ontui. Luulin heti tottakai pahinta. onneks selvittiin yhdellä tikillä, antibiooteilla ja kipulääkkeillä.
Tänään käytiin moikkaamassa vanhaa tuttavaa Jeniä, se kä uudempiä tuttavuuksia Kinaa ja Lumoa. Oikein mukava lenkki olikin, vaikkei kuvia viittitty ottaa ku vettä tuli ja kolmen pellon läpi kävellessä housitkin olivat jo aivan märät, sekä kengissä oli pienenmoinen uima-allas.
Mutta eikö se ole tärkeää että on hauskaa? tai ainakin koirilla. Noo ehkä omistajillakin oli ihan mukavaa.
oon myös piirrellyt tässä lähi päivinä todella paljon ja vkl:si pitäisi lähteä tampereelle titaanipäivää viettämään, Kisbekin pääsee ekaa kertaa hoitoon, taitaa mammalle tulla suurempi ikävä ku pojalle. Onneksi on luetattava hoitaja, ettei ainakaan tarvitse pelätä miten pikkuisella menee.
vaihteeks huomasin kuinka aika vaa menee, pentu kasvaa niin huimaa vauhtia, etten edes itse pysy perässä. Välillä toivon et se pysyin pentuna mahdollisimman kauan, mut sit taas ois kiva päästä junnuilemaan. Tosin toivotavasti ei kehittäis mitään uhmaa, ihan niin nopeasti.
Meil on myös ollut ongelmaa, ku Kisbe on keksinyt näykkimisen jalontaidon, en oikein tunne löytäväni oikeaa/kunnollista kielto tekniikkaa. Lenkillä toimii jos pyytää istumaan, jos rupeaa hihnassa riekkumaan. Kaiketi tuota pitäisi kokeilla koti oloissakin.
Oon ollut lähi päivinä tosi väsynyt, en tiiä viekö pentuarki mehut vai onko kyseessä jostakin muusta. pitäisi kai oppia puhumaan asioista, eikä jäädä, yksin niitä hautomaan.
Aina osaa piristää päivää, ku lähtee täältä koiran kanssa lenkille. Naapurit, sekä lapset tuo hymyn huulille, ku tulee kehumaan poikaa. On se niin hienoo huomata, kuinka koirat yhdistää ihmisiä, sillä tuskin ilman tota olisin koskaan ees puhunut kenellekkään täällä.
Ollaan saatu pari hyvää ystävää/koirakaveria puistostakin, en vaihtais päivääkään mihinkään. Se vaa on koiran omistamisessa hienoa. Koskaan ei ole yksin, minne ikinä meneekin.
<3
VastaaPoista